Miten teillä riidellään?

Noora Kanniston (Barnahus) blogi

Miten teillä riidellään?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on puhuttanut pidemmän aikaa niin viranhaltijoita, kuin poliittisia päätöksentekijöitäkin. Vuoden 2023 alusta aloittaneet hyvinvointialueet ovat saaneet tuntuvan haasteen tasalaatuistaa ja tasapuolistaa asianmukaisten palvelujen saatavuuden kaikille kuntalaisille halki Suomen.

Lähi- ja parisuhteessaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokevat asiakkaat ja potilaat käyttävät samoja sosiaali-  ja terveydenhuollon palveluita, kuin kuka tahansa muu. He ovat ikäihmisten tehostetun palveluasumisen mummoja ja vaareja, nuorisotiimin ahdistuksenhallintaryhmien kävijöitä, aikuissosiaalityöstä elämänhallintaan tukea toivovia, hammaslääkäriin lohkeamaa hoidattamaan tulleita aikuisia, lapsensa neuvolaan tuovia vanhempia tai rokotetta terveyskioskilta tarvitsevia kuntalaisia.

Lähisuhdeväkivalta ja sen uhka ei näy päällepäin, se ei kosketa ainoastaan tiettyä ihmisryhmää tai yksilöä. Lähisuhdeväkivalta koetaan yksityisenä, arkaluontoisena asiana, eikä siitä kertominen ole helppoa silloinkaan, kun tilanne on toistuva. Aiheesta keskusteleminen voi olla hankalaa myös ammattilaiselle muun selvittelytyön ohessa. Kiireisessä vastaanottotilanteessa tai neuvottelussa voi tuntua erityisen vaikealta kysyä väkivallasta. Kysyminen kuitenkin kannattaa, vaikka väkivaltaa kokenut ei siihen juuri tässä kohtaa haluaisikaan vastata. Viestiminen siitä, että tässä paikassa voi puhua väkivallasta, mahdollistaa sen, että asiakkaalle jää mielikuva turvallisesta kohtaamisesta silloin, kun hän on valmis asiasta puhumaan.

Väkivallan uhri saattaa tuntea syyllisyyttä tilanteestaan ja tavallista on, että väkivallan tekijä käyttää myös henkistä väkivaltaa alistamalla ja uhria syyllistämällä. Tällöin kohtaamiseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Aina kiireetön kohtaaminen ei ole mahdollista, siitä huolimatta me ammattilaisina voimme viestittää asiakkaallemme, että tämän on turvallista pyytää apua tilanteeseensa.

Oletko kysynyt asiakkaaltasi tai potilaaltasi, pelkääkö tämä? Pelkäätkö, mitä tämä vastaa? Entä, jos asiakas vastaa pelkäävänsä – mitä sitten? Voisitko kysyä ”miten teillä riidellään”? Väkivallan uhri ei välttämättä tunnista häneen kohdistuvan kaltoin kohtelun olevan väkivaltaa. Siksi onkin tärkeää päästä keskustelemaan aluksi sellaisilla sanoilla, jotka asiakas tuntee. Ikäihminen saattaa ajatella muistisairaan omaishoidettavan lyövän ymmärtämättömyyttään tai lapsi voi ajatella äidin piiskankäytön oikeutetuksi lapsen käyttäydyttyä väärin. Tällöinkin kyse on väkivallasta, vaikka siihen on perheessä jo totuttu. Tärkeintä on saada väkivalta loppumaan ja se harvoin on mahdollista ilman asianmukaista, ammatillista puuttumista.

Lähisuhdeväkivallan vastaisen työn peruskivi on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen. Kuten tiedämme, uintiakin on hyvä harjoitella ennen, kuin hyppää veneestä keskellä ulappaa. Väkivaltatyön taitoja voi vahvistaa kouluttautumalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut lukuisia, laadukkaita väkivaltateemaisia verkkokouluja. Ne ovat kaikkien opiskelijoiden ja ammattilaisten saatavilla – aivan ilmaiseksi. Lisäksi eri toimijat järjestävät paljon webinaareja ja seminaareja aiheen tiimoilta. Kuluneella viikolla tätä tehtiin onnistuneesti Tampereella järjestämällä Väkivaltatyön messut Pirkanmaan väkivaltaverkoston toimijoiden ja Tampereen yliopisto yhteistyönä.

Haastammekin kaikki lähiesimiehet ja organisaatioiden johtajat ottamaan väkivaltatyön osaamisen vahvistamisen osaksi täydennyskoulutusstrategioita ja palaamaan väkivalta-aiheeseen säännöllisesti.

Milloin olet viimeksi itse vastannut kysymykseen ”miten teillä riidellään”?

Noora Kannisto

Sisä-Suomen alueellinen Barnahus- hanke